Eli sitäpä tätä.
Suunnistusreenit sujuivat viime viikon maanataihin asti huimaavalla vauhdilla: Ekasta kolmen tunnin sähläilystä vauhti parani huimasti tuolla 5 km B-radalla seuraavasti:
- Eka kerta 3 h ja matkaa yht 8,5 km...
- Tokalla kerralla (viikkoa myöhemmin) Aikaa meni 40 minuuttia vähemmän ja matkaakin siunaantui vain 6,5 km
- Kolmas kerta viikkoa myöhemmin meni jo 1,5 tuntiin ja mutkia ei juuri tullut, mutta muuta kylläkin...
Kävi nimittäin niin, että kolmannella kerralla paukaisin kesken juoksun varpaani kiveen ja vaikka juokseminen onnistuikin loppuun asti ja kotimatkallakin pieniä juoksupyrähdyksiä otin, oli seuraavana aamuna karmea herätys. Pikkuvarvas oli murtunut ja nyt sitä sitten len kärsivällisesti parannellut viimeiset kaksi viikkoa.
Hyvin alkanut suunnistus ja juoksutreeni loppui siis kuin seinään ja suurin jännityksenaihe on tuo viikon kuluttua juostava Venlojen viesti ja tuon takajalan parantumisennusteet siihen...
Päivä kerrallaan ja hyvin varo-varovasti...
Tämä täältä - päivitän, jahka jotain uuttaa kuuluu
