17.10.2011

Kuiva kausi kestänyt on jo kolme viikkoa

No nih. Kuvaa kautta on kestänyt nyt hieman yli kolme viikkoa ja kas eikös siihen sitten ole jo mahtunut yksi tyttöjen bileilta, iloinen karppimiitti ja yhdet hyvän ystävän häät. Myös hieman kylpylähotelli- ja hotelliateriointia oli ohjelman ohessa.

Tyttöjen bileet: Selityksenäni oli alkoholiton elimistönpuhdistamisremontti eli täyttä totta (kukaan ei kommentoinut, että saattaisin olla raskaana...) Vaaleanpunaisesta shampanjasta kieltäytyminen oli kyllä hemmetin vaikeaa, mutta sen jälkeisistä juomista ei ollut todellakaan vaikeaa. Loppuillan bilemestassa olisi juoman tarjoajia riittänyt ihan kaikille sormille ja varpaillekin, mutta niistä se vasta helppo olikin kieltäytyä. Känissä tehdyt tarjoukset vesiselvälle naiselle eivät todellakaan ihan toivotuinta mahdollista vastakaikua saaneet.

Karppimiitti: Ei tarvinnut erikseen selittää: Ruoat, juomat ja seura oli karppeja. Hauskaa oli - ehkä jopa liiankin kanssa. Zlogia lukeville miittikamuille tiedoksi: ensi kerralla lupaan yrittää olla hieman rauhallisempi...

Hotellielämä oli aika helppoa, lukuunottamatta yhden tarjoilijan väenvägällä tyrkyttämää viiniä torjuessani. No, se oli onneksi aika turha tyrkytys loppupeleissä, sillä viinikään ei ollut hyvä ( aiemman makumuistini perusteella). Karppiruokaa sai aamupalojen ja illallisen seisovasta pöydästä ihan tarpeeksi valikoitua - ei siis ongelmia silläkään puolella. ( paitti ehkä ne prinssinakit ja eineslihapullat...) Menusta tilatun ruoankin sain karpattua vihanneslisukkeella...

Häät osoittautuivat sitten yllättävän helpoksi alkoholittomuuden ja karppauksen kannalta. Alkumaljankin sain vissyllä täytettynä. Ruokapöydästä löytyikin sitten perunaa, riisiä ja leipää lukuunottamatta täyskarppia sapuskaa. Alkoholin juomattomuutta ei juurikaan tarvinnut selitellä - kukaan ei epäillyt minun olevan raskaana (liekö sutjakoitunut ulkomuotoni vaikutti tähän...).

Häät olivat muuten aivan ihanat - musiikki raikasi, paperilyhtyjä täysikuun valaisemalle, pilvettömälle, tähtitaivaalle lähetimme ja kyllä sen sulhasen sukkanauhan etsintä morsiamen hameen alta kesti ihan mmmmmmhhhh melkein luvattoman kauan. :D

Lisää alkoholittomuus+karppaus-testiä on luvassa tämän viikon lopulla yksissä vuosijuhlissa, joissa maljoja nostellaan ihan urakalla... Saas nähdä sitten miten Zeen käy ;)

Täältä taas tähän.

11.10.2011

Karppikamut

Ja mitä olisi karppaus ilman vertaistukea - eipä juuri mitään! Tai ainakin huomattavasti vähemmän eli taas sitä samaa itsekseen nysväämistä, mitä tuli ne edelliset 14 vuotta harrastettua milloin minkäkin dieetin parissa. Karppaus on parasta kavereiden seurassa ja tästähän sain taas kerran hyvän muistutuksen viime viikonlopun karppimiitingissä Jyväskylässä.

Karppaus.infon foorumikävijöistä aktiivisimmat tapasivat viime viikonloppuna - osa ensimmäistä kertaa ja osa jo vanhoina tuttuina kauniina syyspäivänä keskellä Suomea. Oma retkeni alkoi jo junamatkalla muutamien sättikavereideni seurassa ja jatkui myöhemmin ruokailujen, hauskanpidon ja mm. karaoken merkeissä. Kunnes tuli kotiinlähdön aika . Haikein mielin, uutta tapaamista odottamaan jääneenä matkustin yöjunalla kotiin muiden vielä jatkaessa iltaa.

No, millaisia Karpit sitten ovat? Juuri sellaisia ihan tavallisia, mukavia suomalaisia ihmisiä, kuin itsekin kuvittelen olevani (toki minut tuntevilla ihmisillä saattaa olla tästä asiasta hieman eriävä mielipide). Yhteinen puheenaihe (no, se KARPPAUS) ja foorumilla käytyjen keskustelujen jatkokeskustelut auttoivat alkuun ja sen jälkeen juttua sitten riitti - ihan laidasta laitaan. Uusia ystäviä taisi tulla ihan yrittämättäkin.


No, miksi tämä vertaistuki on sitten tärkeää? No tietysti siksi, että karppaus kalskahtaa liian ikävästi vielä niin monen korvaan vuosikausien rasvakammon levittämisen ja viljatuotteiden ylistämisen  jälkeen. Mutta myös siksi, koska pieni, vasta-aloittava, karppi on hyvin, hyvin yksin toisten karsastaman ruokavalionsa kanssa julmassa VT-maailmassa. Silloin tarvitaan Karppikaveria vahvistamaan ja tukemaan.


Sillä karppejahan koetellaan - lue vaikka lehdestä.

(Karppikamuistani olen onnellinen - ootte ihan parhautta :D)

Täältä tähän tällä kertaa

5.10.2011

Edessä: Kuiva kausi

Kuiva kausi, Nih! Wikipedia tietää seuraavaa tuosta sanayhdistelmästä:

"Kuivakausi on sadekauden vastakohta. Päiväntasaajan seudulla on sadeaika kesällä ja kuivakausi talvella. Sanan aiemmin käytettyjä synonyymeja ovat pouta-aika, poudanaika, poutakausi, kuiva aika"


Kuiva kausi tarkoittaa tässä kuitenkin Tipattoman Tammikuun syysvastinetta. Koska karppaustyylini on aika lähellä ketokarppausta, on sellainen tietynlainen ilmiö ollut mennen vuoden ajan havaittavissa, että kun ketoosista tipahtaa, on takaisin pääseminen hieman hankalampaa ja ketoosin tehot huonompina aiempiin kertoihin verrattuna. Esimerkiksi viime syksyn aikana, kun olin jatkuvassa ketoosissa, paino putosi huimaavaa vauhtia. Jouluherkut katkaisivat menon ja tammikuussa alkanut uusi ketoosijakso pudotti kyllä painoa, mutta hitaammin. Myös ketoosiin pääseminen kesti hieman kauemmin.

Nyt on menossa jo neljäs ketoosijakso (alkoi viime pääsiäisen  jälkeen) ja paino putoaa hitaasti (Vaikka ylipainoa vielä rutkasti onkin...) Muutaman karppikaverin alkoholilakkoja ja niiden hienoja tuloksia seurailleena ja Kaisa Jaakkolan Hormoonidieettiä nyt pari kertaa läpi lukeneena olen tullut siihen tulokseen, että minun on nyt aika pitää totaalinen alkoholipaussi. Sovitaanko vaikka sellaiset kaksi kuukautta nyt alkuun. Tämä siksi, että alkoholin poistuttua elimistöstä saattaa karppauksen tehot taas hieman voimistua (Ja eihän se ainakaan haitaksi olisi!). Otetaan aloituspäiväksi vaikka tuo 24.09.2011, koska en ole sen jälkeen edes sitä yhtä jokatoisviikottaista saunajuomaa ottanut.
Alkuperäinen  kuva: http://www.lehtikori.com/viini

Taustaa: Alkoholilla on myöhäisteini-iän ensimmäisten maistelukertojen jälkeen ollut osansa elämässäni. Opiskeluaikojeni vauhdikkaimpina kausina se osa oli jopa ehkä kenties liiankin merkittävä osa. Täytyy tähän väliin todeta, että aika monella opiskelijalla oli tuolloin samansuuntaista menoa eikä nykyinenkään opiskelijapolvi sanottavammin ole noita traditioita muuttanut... Alkoholista minulle ei kertaakaan sen nauttimisen aikana tullut huonoa oloa, vaan haittavaikutukset huomasin vasta seuraavana päivänä. Krapulat olivat joskus aika pahoja, mutta särkylääkkeillä ja syömisellä nekin usein kuriin saatiin. Nou hätä siis -vai? (No ei tod!) Väsymys saattoi kestää viikonkin verran ja yleinen vireystaso palasi samaa vauhtia - hitaasti...

Työelämän käynnistyminen ja erityisesti lasten syntymät muuttivat alkoholinkäyttöäni jo aika rutkasti parempaan suuntaan. Raskaus- ja imetysajat olin ilman ja niidenkin jälkeen on alkoholin käyttöni ollut lähinnä saunajuoman (tai kahden)  tai ruoan kanssa viinilasillisen nauttimisesta - harvemmin juhlissa tuota isomman alkoholimäärän juomista.

Karppausaikana alkoholinkäyttöni on vielä tuostakin vähentynyt, sillä alkoholi voimistaa ketoosia ja krapulatkin kestävät kolme päivää... ( Kerran tammikuussa - omasta mielestäni maltillisesti menneiden viinipruuvailujen jälkeen - tuli testattua sekin kolmen päivän riemu...) Alkoholipaussi siis on kiinnostanut jo jonkin aikaa, mutta nyt on aika toteuttaa se - sopivasti juhlakauden kynnyksellä.

Viisi viikkoa on se aika, jolloin elimistön pitäisi puhdistautua alkoholin enimmistä haitoista eli kolmen viikon päästä odotettavissa tuloksia. Palaan tähän(kin) asiaan siis tuonnempana

Kippis - ja täältä tähän tällä erää...

3.10.2011

Tattis vaan :D

"Jos metsään haluat mennä nyt niin takuulla yllätyt" - Taisi olla Teddykarhujen Huviretkestä napattu lauseenpätkänen, mutta ah niin hyvin  Zeebralle ja monelle muullekin näin syssyn tullen sopiva lausahdus.

Menin siis 5-v. juniorini kanssa metsään viime lauantaina.  Tarkoituksenamme oli käväistä kätkemässä pari matkalaista läheisiin geokätköihin. Yllätyksemme oli kuitenkin suuri, kun matkan varrella alkoi näkymään sieniä: Oli tatteja, rouskuja, haperoita, suippohattuja, hassuja pillisieniä, suppilovahveroita ja toki myös niitä punalakkisia, vaarallisia kärpässieniä. Onnekseni löysin pienen muovipussin taskuni pohjalta - ja ei muuta kuin keräämään.


alkuperäinen kuva: http://www.senioriliitto.fi/@Bin/2499286/Punikkitatti%208-2011.jpeg
Täpläjalkaisia punikkitatteja kertyi muutama tuhti yksilö. 


alkuperäinen kuva: http://www.mecaclub.net/etusivu/karvalaukku1-s.jpg
Ihania karvarouskujakin ( karvalaukkuja ) löytyi!

alkuperäinen kuva: http://www.luonnossa.com/Sienilajit/Suppilovahvero/Suppilovahvero_c_LuonnossaNet_0016a.jpg
Suppilovahverot, Nam!

Kasassa oli noin kahden kilon painosta saalista, kun kotiin pääsimme. No siinä siten vielä pikavarmistukset netistä ja lähikirjaston viimeiset sienikirjat lainaan. Tunnistaminen jäi yhden tatin osalta hieman vajaaksi - taisi olla se Sappitatti vatsanpuruista päätellen ( Onnekseni paistoin sen erikseen ja purut jäivät vain minulle...)

Mutta mitäs mitäs sitä keksisi näistä herkuista, ellei makoisaa suuhunpantavaa:


Karvarouskusalladi:

     - Puhdista karvarouskut ja keitä ne 10 min pariin kertaan vaihdetussa vedessä. Pilko kuutioiksi
     - Pilko 1 pieni punasipuli
     - 1 prk smetanaa tai Creme Freichea
     - mustaapippuria, suolaa ja persiljaa maun mukaan

Tattissuppiskastike kalalle
     - Tatteja ja suppilovahveroita siivottuna ja pilkottuna
        (Ihan pienimmät suppikset voi jättää kokonaisiksi)
     - Voita (paistamiseen)
     - 1 prk kuohukermaa
     - mustaapippuria, suolaa ja persiljaa maun mukaan
     Paista tatit voissa (itse paistoin useammassa erässä, kun sato oli runsas). Lisää kerma ja 
     mausteet - kiehauta.

Oikein maukasta lokakuun alkua ja täältä tähän :P