Nuku, nuku nurmilintu :D

Ei jestas, kun on niin hyvä olo on (nyt)! Tein tässä parina viime päivänä tällaisen kokeilun, miten unen määrä vaikuttaa stressin tasoon ja yleiseen hyvinvointiin. ( No, kokeilu ei ollut ihan vapaaehtoinen, kun DL vaikutti siihen...) Olin siis pari yötä tässä välissä hieman vähemmillä unilla: ensimmäisenä vajaat 5 h ja toissayönä 3 h. Eli kahden yön yhteenlasketut unet olivat huimat 8 tuntia ( keskimäärin tarvitsen yöstä n. 7 h unet, joten vajausta tuli sellaiset 6 tuntia  kahdessa yössä!) Otin siis 3 ja maksoin 2 !

Havaintoja:

Eilen illalla huomasin sitten joitakin omituisia piirteitä itsessäni:

1. Horjahtelu ja tottelemattomat jalat: Jalat eivät todellakaan mennet sinne minne niiden piti mennä, kompastelua ja yleistä huojuntaa havaittavissa. Seuraus: Oli melkein ihme, etteivät poliisit vieneet mukanaan, kun kävelivät vastaani asemalla - katsoivat kyllä kovin pitkään...

2. "Kännissä kuin käki": Pää toimi hyvin, hyvin hitaasti - jopa hitaammin, kuin joskus alkoholin vaikutuksen aikana. Reagointi esimerkiksi keskustelun aikana vaikeaa tai melkeinpä mahdotonta. Seuraus: Keskustelun punaisen langan hukkaaminen,  keskustelukumppanin outoja ilmeitä tuli myös havaittua.

3. Räpellys: sormien hienomotoriikan ja muut koordinaation ongelmat. Kirjoittaminen ja piirtäminen vaikeutuivat huomattavasti - nimikirjoituksenikin näytti jonkun toisen tekemältä. Seuraus: En saanut itse kirjoittamasta tekstistä juuri selvää.

4. Silmäpeli: Katseen kohdentaminen oli välillä todella vaikeaa ja havaittavissa oli niin sanottu "piuhat poikki"-ilmiö, jossa silmät jäivät toljottamaan esimerkiksi pöydänkulmaa intensiivisesti aivojen raksuttaessa tyhjää... Seuraus: Kerran jäin seisomaan "piuhat poikki"-tilassa liikennevaloihin, enkä ehtinyt yli vihreillä, vaan piti odottaa seuraavia.

5. Kuullun ymmärtäminen: Korvien toimintahäiriöistä tai  korvien ja aivojen välisen hermoliikenteen lakkoilusta johtuen puutteelista ymmärrystä toisten sanomisista - vaikutti erityisen harmillisesti puhelinkeskustelussa, kun piti monesti toistaa  "Anteeksi, voitko toistaa?"-mantraa. Seuraus: "Anteeksi, voitko toistaa?"

6. Nukku-ukko: No, nih - tarviiko enempää sanoa - simahdin melkein seisaalleni... Seuraus:Simahdin vaakatasoon päästyäni alle minuutissa.

Huom! Havainnot ovat täysin subjektiivisia ja suoritettu lähes valvotuissa oloissa. En suosittele halvan valvotun kännin suorittamista kenellekään  en edes vihamiehillenikään.

Täytyy kyllä myöntää, että tarpeeksi väsyneenä stressin määrä ei enää absoluuttisesti kasvakaan, vaan sen tilalle tulee sellainen veikeä apaattinen ja aivoton hälläväliä-asenne, jonka seurauksena stressin - tai ainakin sen ns. negatiivisen stressin määrä vähenee.

Ja sitten tämän kokeilun kruunasi yli 10 tunnin yhtämittaiset hyvät yöunet (villasukat jalassa tietysti - eräille lukufaneilleni tiedoksi ;) ) Olo on nyt kertakaikkiaan loistava! Aivot raksuttaa ihan huimaavaa nopeutta ( eiliseen verrattuna) ja pystyssä pysyminen ei enää vaikeuksia tuota. Pirtee ja virkee Z saattaa aiheuttaa ärtymystä niissä, jotka preferoivat sitä apaattista univaje-Zeebraa... 

Ensi yönä ajattelin nukkua hyvin.

Täältä tähän tällä erää.

Karpin linkit ja muut vinkit

Karppauksen aloittaminen on aika vaativaa, kun se poikkeaa niin radikaalisti (toistaiseksi) voimassaolevista ruokasuosituksista. Minäkin olin peräti 3 vuotta sitten ( syksyllä 2008) eksynyt sattumalta Karppaus.infon vertaistukifoorumin sivuille ihan vierailijan ominaisuudessa. Olin tainnut googlettaa jotain nivelkipuihin liittyvää (vai oliko se sittenkin kilppariarvoja koskevaa - ei voi muistaa).

Meno ulkopuolisen näkökulmasta oli aika outoa - oli rasvaa ja oli lihaa ja oli kasviksia, mutta ei minulle niin tärkeää leipää ja pastaa ja riisiä ja perunaa laisinkaan - tai todella niukoissa määrin. No, asia unohtui joksikin aikaa, kunnes 2010 keväänä se viides polvileikkaus pisti taas hakemaan tietoa - tällä kertaa nivelrikoista. Olin nimittäin kuullut, että painon pudottaminen auttaa nivelkipuihin.

Ja kas kummaa - taas löysin itseni karppifoorumilta vierailemasta - vieläpä aika usein... No, kesä meni siis könkätessä - esimerkkinä Yyterin ihana hiekkaranta, jossa etenemiseni oli - - suhteellisesti katsottuna varmasti hitaampaa, kuin etanalla rypsiöljytyssä ylämäessä. Kun kesän lopulla vielä Borrelioosi-riesa alkoi, kypsyin totaalisesti itseeni.

Kirjauduin sitten vihdoin foorumille sisään ja sen sijaan, että olisin saanut neuvoja, minulle toitotettiin:lue kirja, lue, kaksi, lue kolme ja tule sitten takaisin. Aloitin turvallisesti kotimaisella, Heikkilän Antin Ravinto & Terveys- kirjalla. Paljon asiaa ja paljon kaalia :D

Antin kirjan opeissa oli vain pieni muttamutta. Siinä ei niin paljoa rasvan käyttöä suositella, kuin karppitukihekilöt olivat antaneet minun ymmärtää. Siksi luin seuraavaksi Atkinssini - sen alkuperäisen kirjan. No, siitä tuli sitten rasvaa ruokavalioon lisää hieman ja olo parani ( Syksyn 2010 olin mennyt vielä aika niukoilla rasvoilla). Vuoden 2011 alussa bongasin tohtori Kwasniewskin Optimal Dietin yhdeltä nettisaitilta. Siinä todella läträtään rasvalla kunnolla! Eli rasvan määrär (ja laatu) tuli vielä suurempaan osaan ruokavaliossani.

Sitten vihdoin tuli ruotsin ihana Diet Doctor Andreas Eenfeldt ja hänen ruokavallankumouksensa. Käytännössä tämä kirja vihdoin vahvisti käsitykseni siitä, että vuoden aikana opettelemani ruokavalio on ehdottomasti jatkamisen arvoinen. Lisäksi se, että LCHF-ruokavalio ( Low Carbo - High Fat) on Ruotsissa hyväksytty Diabetes 2:n ja ylipainon hoidossa ihan Ruotsin terveyshallinnon puolelta, on ollut rohkaisevaa. Suomessa tätäkin askelta saadaan vielä odottaa hamaan tulevaisuuteen. Linkkivinkkinä Eenfeldtin Blogi, jossa on paljon asiaa sekä video tämän vuoden Ancestral Health Symposiumii, jossa Eenfeldt piti oikein mainion luennon:

 

Kesto on aika pitkä, mutta Andreasin puhe on sujuvaa ja ymmärrettävää englantia ja asia todella mielenkiintoinen - suosittelen!

Tällä hetkellä luettavanani on kolme mielenkiintoista kirjaa ja niistä hieman lisää luku-urakan lopuksi:

Täältä taas tähän :D

Vuosi VHH:ta - what's up next?

Vuosikatsaus - aivan uusi ilmiö minun painonpudotus- ja henkilöhistoriassani. Koskaan aiemmin ei ole "ruokavaliomuutokseni" kestänyt  puolta vuotta pidempään. Nyt olen sKarpannut jo vuoden ja ulkopuolisille näkyvin muutos on tapahtunut ulkomuodossani:

Mitattava                Lähtötilanne 20.09.2010              Tilanne 21.09.2011              Tulos, 1v Karppausta
Paino                                       99,0 kg                                      85,5 kg                               -13,5 kg
Rintakehä                              113,0 cm                                   100,0 cm                              -13,0 cm
Rintakehä, alta                        98,5 cm                                     87,0 cm                              -11,5 cm
Vyötärö                                  105,0 cm                                    86,0 cm                               -19,0 cm
Lantio                                    127,0 cm                                   112,0 cm                              -15,0 cm
Reisi, yläosa seisten                74,5 cm                                     67,0 cm                                -7,5 cm
Reisi, yläosa istuen                 74,5 cm                                      69,0 cm                               -5,5 cm
Reisi, alaosa seisten                55,0 cm                                      49,5 cm                               -5,5 cm
Reisi, alaosa istuen                 55,5 cm                                      48,0 cm                               -7,5 cm
Sääri, seisten                           43,5 cm                                      41,0 cm                               -2,5 cm
Sääri, istuen                            46,0 cm                                      42,0 cm                               -4,0 cm
Hauis                                       39,5 cm                                     36,0 cm                               -3,5 cm

Olen toki vuoden aikana ollut vielä paremmilla tuloksilla, mutta kun tiedän, mikä on tämänhetkinen tulos - muillakin kuin mittanauhalla mitattuna, on hyvä jatkaa Karppielämää. Ja toki minulla on pudotettavaa vielä tästäkin, mutta pikaisesti katsottuna tämä on kuitenkin aika hyvää jälkeä tuottanut :D

Seuraavat tavoitteeni tässä elämänmuutoksessa ovat:

1) Stressin vähentäminen. 
   Stressi sekoittaa elimistöni hormonitasapainoa oikein urakalla (on tehnyt sitä jo pidemmän aikaa)
   jasen lisäksi se vaikuttaa painon vähenemiseen selkeästi. Lisäksi stressaaminen tekaa halla
   kropalle esimerkiksi erilaisten lihasjännitysten muodossa (vrt. selkäkrampit, piriformisjumit,
   hermopinteet, jne). Stressaantuneena Verenpainetasokin nousee herkemmin ja sukurasitteena
   tulevat rytmihäiriötkin hieman lisääntyvät ( Vaikka ne ovat karppauksella rutkasti vähentyneetkin)

2) Unen määrän lisääminen
    Vaikka esimerkiksi nukahtamisvaikeuteni ovat historiaa olleet jo vuoden (!) ajan, olen onnistunut
    keräämään aika rutkasti univelkaa. Töitä, lasten kanssa olemista ja kaikkea muutakin tekemistä
    riittää niin, että jostain se aika on nappastava - minun tapauksessani olen ottanut sen jokaöisistä
    nukkumisistani. Keskimäärin arkiöinä tulee nukuttua 4-6 tuntia - viikonloppuisin jopa 7-8 tntia
    Tiedostan itsekin, että tämä ei ole misssään nimessä se oikea ratkaisu - stressi ei takuulla helpota
    näillä unimäärillä, mutta tavoitteenani onkin nyt lisätä erityisesti arkiöiden unimääriä tuonne 7-8
    tuntiin.

Jos saisin vaikka jo tämän loppuvuoden puolella muutettua näitä kahta tavoitettani oikeaan suuntaan olisi se ehkä aika realistinen tavoite. Ihan seinään ei stressi kai lopu, mutta kun pikkuhiljaa ottaa lusikan kauniiseen käteen ja opettelee - voi stressin hallitseminenkin sujua. Kuten olet jo ehkä huomannutkin, on näillä kahdella asialla aika paljon yhteistä, eli kumpikin vaikuttaa toiseen. Raportoin stressinhallintaunikurssin etenemisestä lisää jatkossa. Täältä tähän.

Vesifysioo :D

Tässä kävikin ns. kalpaten hurjille bloginpäivityssuunnitelmilleni, kun onnistuin revähdyttämään selkäni oikein perusteellisesti pari viikkoa sitten kts edellinen postaukseni. Myös piriformikset iloisesti minua muistuttelivat olemassaolostaan - vieläkin.  Onnekseni on keksitty kivoja kipulääkkeitä ja relaksantteja sekä tietenkin ihana hierojani Lauri, joka sai pahimman juntturan pois ja istuminenkin sujuu jälleen.

Kaikesta harhaanjohtavasta vähähiilihydraatiton-lehtikirjoittelusta suivaantuneena en nyt kuitenkaan purkanut tuntojani teidän lukijoideni niskaan, vaan marssin uimahalliin vesijuoksuvyö mukanani ja aloitin kesän tauon jälkeen jälleen vesifysiosarjojen runttaamisen. Voi sitä riemua, kun jo ensimmäisellä kerralla sain aikaiseksi jopa 1 h 15 minuutin sarjan!!!

Vesijuoksuun minut tutstutti fysioterapeuttini Pasi silloin vuosi sitten elokuussa, kun raahustin ontuen ja polvikipuisena hänen vastaanotolleen. Aluksi hän kommentoi, että ei pidä turhia toivoa, mutta kokeillaan nyt jonkin verran tätä jalkaa treenata, josko siitä olisi apua. Sain sieltä sitten itsehoito-ohjeet vesifysioon (uimahallissa) ja kuivafysioon (kotona).

Näistä erityisesti vesifysio herätti 16 vuotta uinineen liikuntavimmani: Kun ensimmäistä kertaa lähdin kokeilemaan sarjaa Yrjiksellä oli epäilys treenin toimivuudesta hieman koetuksella. Se tosiseikka kuitenkin puhuu puolestaan, että sinne altaaseen menin ontuen ja polvi kipeänä ja sieltä nousin kävellen ja kivut vähentyneinä :D


Pasin laatima vesifysio-ohjelmani koostuu seuraavasti:
1. 5-10 min rullaavaa vesijuoksua
2. 5-10 min harppovaa vesijuoksua ("maalikamerajuoksua" )
3. 5-10 min porrasnousu- vesijuoksua
4. 2-10 min haara-perus -jumppaa
5. 2-10 min istuen polven ojennuksia
6. 2-10 min seisten jalan polvesta taivutus taaksepäin
7. 5-10 min rullaavaa vesijuoksua ( loppuveryttely)

EI venyttelyjä!

Aluksi sarjaan meni aikaa sellaiset maksimissaan puoli tuntia, mutta syksyn edistyessä pituus alkoi venyä hieman yli tuntiin. Kävin hallissa vähintään kerran viikossa, mutta parhaimmillaan jopa neljästi. Tuloksia alkoi tulla. Kävely muuttui normaaliksi ja kivut vähenivät. Pasin tarkastuksissa vammautuneesta jalasta löytyi yllättäen uusia lihaksia (!)

Kuivaharjoitteluja jaksoin syksyn 2010 vääntää, mutta kevään puolella ne hieman jäivät, kun tuo vedessä läträäminen on vain niin paljon mukavampa. Täytyy varmaan kokeilla pian uudestaan kotijumppaakin - jahka jalat vahvistuvat ja paino jatkaa karppauksella putoamista :D