No, hei vaan kaikki uskolliset lukijani!
On tämä Zlogin kirjoitusvauhti päässyt hiipumaan sairastelun, kiireen ja tuosta jälkimmäisestä aiheutuvan stressin ja unettomuuden vuoksi. Oikeastaan unettomuus on ihan väärä termi, kun kyse on ehkä enemmänkin riittämättömästä unesta.
En ole ehtinyt vielä edes kaikkia joulujuttujani saada aisoihin, kun jo aatokseni temmeltävät iloisina uuden vuoden puolella. Paljon kaikkea kivaa on mielessä - erityisesti treenirintamalla:
- Punttailua (vihdoinkin - sanoo tää!)
- Vesifysion palauttaminen säännölliseksi palauttavaksi treeniksi
- Juoksua ( Jahka kelit sen sallivat ja kesken jäänyt juoksukoulukin saa jatkoa)
- Hiihtoa
- Laskettelua
- Luistelua
- Suunnistusharjoitteita ( Jukolaa silmällä pitäen)
Tuossa noita nyt aluksi. Suunnistaminen on ykkönen, johon kaikki muut tähtää. Ruokavaliopuolella kokeiluun tulee tammikuun alusta alkoholittomuus ja kokeilussa on myös hieman enemmän aikaisemmasta LCHF-tyyppisestä linjastani poiketen enemmän Paleo-tyyppinen ruokavalio.
Raakasuklaan maailmaan hurahdin ihan urakalla ja ohjeeni löysin Raakasuklaan sivuilta.
Kyllä voi olla jotain aivan ihhanaa! Ja yllätys oli suuri, kun ensimmäinen kokeilu onnistui niinkin hyvin - reseptinä oli "Silkkinen raakasuklaa" , jonka jouduin tekemään ilman kaakaojauhetta, kun sitä ei löytynyt kaapista.
Ainiin. Polven kanssa olen joutunut taas taistelemaan, kun menin sen tuossa reilut pari viikkoa sitten kahdesti saman illan aikana kopsauttamaan jäiseen maahan. On riittänyt sen jälkeen kipua ja turvotusta ihan tarpeeksi. Liikuntakin on kärsinyt tuosta. Pitäisi todellakin marssia sinne altaaseen!
Nih!
17.12.2012
8.11.2012
Kohta tää tästä paranee!
Nonnih!
Räkätaudista luulin jo selvinneeni, kun iski uusi tauti edellisen perään. Tällä kertaa oli vuorossa vanha vihulainen eli laryngiitti. Ääni katosi pariksi päiväksi ihan totaalisesti ja nukuttua tuli suuin osa vuorokaudesta. Taisi tulla tarpeeseen tuo totaalinen lepo...
Ääni palailee pikkuhiljaa ja hurja hinku lenkille on palaamassa kroppaan. Lenkille en vielä tällä viikolla lähde, kun pitää laittaa kroppa ensin täyteen iskuun ja vireeseen. Ja siihen oon keksinyt erilaisia apukonsteja:
- Pakurikääpäteetä
- Reishijuomaa
- Kaakaopapuja
- Kaakaovoita
- Kaakaomassaa
- Kaakaonibsejä
- Spirulinajauhetta
Ennestään kaapista löytyy mm macaa ja gojimarjoja. Fiksuimmat arvaa, että tässä oon menossa aika kovaa vauhtia raakasuklaan (kuulemma) jumalaiseen maailmaan, josta ei ole (kuulemma) paluuta - ikinä...
Mitäs muuta?
No, ne 2v 2kk karppielämää takana - kolearvot tulivat: (suluissa muutos vuoden takaiseen)
Kok. kole 5,3 (+0.9)
LDL 3,5 (+0.7)
HDL 1,73 (+ 0.26)
Triglyt 0,51 (+0.26)
Nyt alkaa olla kolearvotkin jo mallillaan - eiköhän se kutosen raja vielä paukaha jossain vaiheessa :D Lääkäri jo vihjaili lääkityksen puoleen, mutta minähän en statiineja syö !
Lopuksi kuva tänpäiväisestä illallisesta:
Mukana tässä pikaherkussa oli:
- 2 luomumunaa
- pinaattia
- possun kylkisiivuja paloina
- paprikakuutioita
- kesäkurpitsakuutioita
- vähän kasvispaistoksen jämiä ( Kukkakaalia, parsakaalia jne.)
- voita (paistamiseen) n 50g
- lisukkeeksi oli ihan perussalladia
- juomana pakuriteetä
Tällaista menee aina sillointällöin. Välillä menee enemmän pataruokia ja välillä munaruokia. Parin viikon päästä tuleekin munille käyttöä, kun saan tilaamani 90 luomukananmunaa - jeeee!
Räkätaudista luulin jo selvinneeni, kun iski uusi tauti edellisen perään. Tällä kertaa oli vuorossa vanha vihulainen eli laryngiitti. Ääni katosi pariksi päiväksi ihan totaalisesti ja nukuttua tuli suuin osa vuorokaudesta. Taisi tulla tarpeeseen tuo totaalinen lepo...
Ääni palailee pikkuhiljaa ja hurja hinku lenkille on palaamassa kroppaan. Lenkille en vielä tällä viikolla lähde, kun pitää laittaa kroppa ensin täyteen iskuun ja vireeseen. Ja siihen oon keksinyt erilaisia apukonsteja:
- Pakurikääpäteetä
- Reishijuomaa
- Kaakaopapuja
- Kaakaovoita
- Kaakaomassaa
- Kaakaonibsejä
- Spirulinajauhetta
Ennestään kaapista löytyy mm macaa ja gojimarjoja. Fiksuimmat arvaa, että tässä oon menossa aika kovaa vauhtia raakasuklaan (kuulemma) jumalaiseen maailmaan, josta ei ole (kuulemma) paluuta - ikinä...
Mitäs muuta?
No, ne 2v 2kk karppielämää takana - kolearvot tulivat: (suluissa muutos vuoden takaiseen)
Kok. kole 5,3 (+0.9)
LDL 3,5 (+0.7)
HDL 1,73 (+ 0.26)
Triglyt 0,51 (+0.26)
Nyt alkaa olla kolearvotkin jo mallillaan - eiköhän se kutosen raja vielä paukaha jossain vaiheessa :D Lääkäri jo vihjaili lääkityksen puoleen, mutta minähän en statiineja syö !
Lopuksi kuva tänpäiväisestä illallisesta:
Mukana tässä pikaherkussa oli:
- 2 luomumunaa
- pinaattia
- possun kylkisiivuja paloina
- paprikakuutioita
- kesäkurpitsakuutioita
- vähän kasvispaistoksen jämiä ( Kukkakaalia, parsakaalia jne.)
- voita (paistamiseen) n 50g
- lisukkeeksi oli ihan perussalladia
- juomana pakuriteetä
Tällaista menee aina sillointällöin. Välillä menee enemmän pataruokia ja välillä munaruokia. Parin viikon päästä tuleekin munille käyttöä, kun saan tilaamani 90 luomukananmunaa - jeeee!
21.10.2012
Syssyterveisiä tai -sairaisia?
Nohei taas!
Onhan se outo ja omituinen tilanne - pitkästä aikaa, kun on himo päästä juoksemaan ja kun nyt ei voi. Duunipaikan viikkoja jatkunut pärskintärinki sai kuin saikin tartutettua minuun lievän hengitystieinfektion ja meno on ollut sitten aika tukkoista sen jälkeen. Lievä tämä on ollut varmaan siksi, että olen todellakin muistanut levätä ja vetää Ceetä ja Deetä ja sinkkiä ja ehkä myös hieman pakurikääpäjuomaa. Edellisen kerran lenkille olen päässyt puolitoista viikkoa sitten tiistaina ( nyt on siis seuraavan viikon sunnuntai. toim.huom.) ja räkätaudin ensioireet puskivat päälle saman viikon torstain. Nyt on sitten kuumeetonta hengitystieoireistoa kannettu puolitoista viikkoa mukana.
Mutta se kaipuu sinne juoksemaan - se alkaa olla ihan sietämätöntä. Eihän tätä ois voinut mitenkään tajuta, että mulla joskus olis näin suuri hinku juoksulenkille :D Ihan taidan pimahtanut olla. Eihän tämmönen urheiluvimma voi mitenkään olla normaalia - eihän?
No, ehkä tällainen tauko ihan hyvääkin välillä tekee, mutta mä en nih malttais, en millään... Tunnustan, että oli ihan pakko hieman pallotella yhden kaverin kanssa (tennismailan kanssa siis) tuossa yhtenä lauantai-aamuna. Onneksi kyseessä ei ollut mitenkään rankkaa reenammista - lähinnä yritimme osua siihen palloon edes joskus - aloittelijoita nääs...
Ja tietenkin syyslomaviikolla piti jotain pientä touhuta - kylpylöissä läträämistä ja geokätköilyä kirpeässä syysillassa fillareilla sotkien ( milloinkahan olen edellisen kerran polkupyöräillyt - ehkä.... öh... 5 vuotta sitten???). Hyvin löytyi, vaikka ohuemmat Vibramit jalassa meinasi hieman kohmettaa varpaat polkimilla. Onneksi oli kätköilykaveri mukana. :) Ja vedessä läträäminen on niin mun juttuni. Hengitystieoireilu muistutti itsestään vain 3 m syvyyteen sukeltaessani - tuolloin korvissa tuntui aika inhottavalta. Jos mä vaikka huomisaamuna hieman kävelisin taas.
*Syvä huokaus*
Onhan se outo ja omituinen tilanne - pitkästä aikaa, kun on himo päästä juoksemaan ja kun nyt ei voi. Duunipaikan viikkoja jatkunut pärskintärinki sai kuin saikin tartutettua minuun lievän hengitystieinfektion ja meno on ollut sitten aika tukkoista sen jälkeen. Lievä tämä on ollut varmaan siksi, että olen todellakin muistanut levätä ja vetää Ceetä ja Deetä ja sinkkiä ja ehkä myös hieman pakurikääpäjuomaa. Edellisen kerran lenkille olen päässyt puolitoista viikkoa sitten tiistaina ( nyt on siis seuraavan viikon sunnuntai. toim.huom.) ja räkätaudin ensioireet puskivat päälle saman viikon torstain. Nyt on sitten kuumeetonta hengitystieoireistoa kannettu puolitoista viikkoa mukana.
Mutta se kaipuu sinne juoksemaan - se alkaa olla ihan sietämätöntä. Eihän tätä ois voinut mitenkään tajuta, että mulla joskus olis näin suuri hinku juoksulenkille :D Ihan taidan pimahtanut olla. Eihän tämmönen urheiluvimma voi mitenkään olla normaalia - eihän?
No, ehkä tällainen tauko ihan hyvääkin välillä tekee, mutta mä en nih malttais, en millään... Tunnustan, että oli ihan pakko hieman pallotella yhden kaverin kanssa (tennismailan kanssa siis) tuossa yhtenä lauantai-aamuna. Onneksi kyseessä ei ollut mitenkään rankkaa reenammista - lähinnä yritimme osua siihen palloon edes joskus - aloittelijoita nääs...
Ja tietenkin syyslomaviikolla piti jotain pientä touhuta - kylpylöissä läträämistä ja geokätköilyä kirpeässä syysillassa fillareilla sotkien ( milloinkahan olen edellisen kerran polkupyöräillyt - ehkä.... öh... 5 vuotta sitten???). Hyvin löytyi, vaikka ohuemmat Vibramit jalassa meinasi hieman kohmettaa varpaat polkimilla. Onneksi oli kätköilykaveri mukana. :) Ja vedessä läträäminen on niin mun juttuni. Hengitystieoireilu muistutti itsestään vain 3 m syvyyteen sukeltaessani - tuolloin korvissa tuntui aika inhottavalta. Jos mä vaikka huomisaamuna hieman kävelisin taas.
*Syvä huokaus*
8.10.2012
Mitäpä mielessä liikkuu?
Nii-ih!
Sen haluaisin minäkin tietää. Oon tässä menneen viikonlopun aikana miettinyt aika paljon onnellisuutta ja yleensä mielenliikunnan tasoja. Tässä on nyt mennyt kaksi vuotta vähillä fyysisillä vaivoilla, joten ihan kiinnosti se, miten olen muuten voinut. Piti ihan pientä galluppia lähiympäristössä tehdä, nih sieltähän se sitten alkoi aukeamaan.
Lähtölaukauksen tähän hyvin poikkeukselliseen itsetutkiskeluun sai aikaiseksi THL:n tutkimuskaavake, jonka sain täytettäväkseni. (Joo-oh, karppi THL:n tutkimuksessa) Alueellista hyvinvointia selvittäneessä tutkimuksessa oli aika paljon kysymyksiä omaan psyykkiseen oloon liittyen ja pystyin aika moneen vastaamaan yllättävänkin positiivisesti.
Mitä on sitten muuttunut?
Olen muuttunut iloisemmaksi. Ei niin, etten olisi iloinen aiemminkin ollut, mutta aiemmin olin myös aikamoinen valittaja, joten se iloisuus ei välttämättä ihan kaikkein eniten pintaan näkynyt. Nykyään en valita kuin korkeintaan huonosti nukutuista öistä, joista ei kai ihan täydellisesti pääse koskaan eroon. Ehken parasta on se, että osaan nykyään iloita monenlaisista asioista. Onhan se sitten ollut nähtävissä, että iloisuus tarttuu ja joitakin se ihan selvästi ärrrrsyttää...
Mitäs muuta?
Olen rauhoittunut. En ole enää ihan yhtä helposti äkkipikainen, kuin aiemmin. Pikasuutahdan toki edelleen, mutta en enää läheskään niin reippasti enkä niin usein kuin aiemmin ja lepyn oikein tosinopeasti. En kyllä oikein kunnolla ole koskaan osannut olla pitkävihainen - mököttämistä olen saattanut harrastaa silloin, jos vastapuolikaan ei mitään sano. Tuolloinkin mököttäminen on pääasiassa johtunut siitä, että olen antanut toisen möksöttää loppuun asti ihan rauhassa.
Yleisesti voi sanoa, että olen onnellisempi kuin pari vuotta sitten. Tää nyt olikin aika helppo, kun se vuosi 2010 oli melkeinpä pahin mahdollinen vuosi kaikilta osin. Mutta voin kyllä sanoa olevani onnellisempi kuin esimerkiksi kertaakan aiemmassa elämässäni. Kuullostaako tämä jo pätevämmältä? Tämä pitää paikkansa kyllä helpostikin, koska hyvä fyysinen vointi, perhe-elämän tasoittuminen ja muukin toiminnan sujuminen aika putkeen on helpostikin kääntymässä onnellisuudeksi.
Mä oon onnellinen!!! Kestäkää se!
Sen haluaisin minäkin tietää. Oon tässä menneen viikonlopun aikana miettinyt aika paljon onnellisuutta ja yleensä mielenliikunnan tasoja. Tässä on nyt mennyt kaksi vuotta vähillä fyysisillä vaivoilla, joten ihan kiinnosti se, miten olen muuten voinut. Piti ihan pientä galluppia lähiympäristössä tehdä, nih sieltähän se sitten alkoi aukeamaan.
Lähtölaukauksen tähän hyvin poikkeukselliseen itsetutkiskeluun sai aikaiseksi THL:n tutkimuskaavake, jonka sain täytettäväkseni. (Joo-oh, karppi THL:n tutkimuksessa) Alueellista hyvinvointia selvittäneessä tutkimuksessa oli aika paljon kysymyksiä omaan psyykkiseen oloon liittyen ja pystyin aika moneen vastaamaan yllättävänkin positiivisesti.
Mitä on sitten muuttunut?
Olen muuttunut iloisemmaksi. Ei niin, etten olisi iloinen aiemminkin ollut, mutta aiemmin olin myös aikamoinen valittaja, joten se iloisuus ei välttämättä ihan kaikkein eniten pintaan näkynyt. Nykyään en valita kuin korkeintaan huonosti nukutuista öistä, joista ei kai ihan täydellisesti pääse koskaan eroon. Ehken parasta on se, että osaan nykyään iloita monenlaisista asioista. Onhan se sitten ollut nähtävissä, että iloisuus tarttuu ja joitakin se ihan selvästi ärrrrsyttää...
Mitäs muuta?
Olen rauhoittunut. En ole enää ihan yhtä helposti äkkipikainen, kuin aiemmin. Pikasuutahdan toki edelleen, mutta en enää läheskään niin reippasti enkä niin usein kuin aiemmin ja lepyn oikein tosinopeasti. En kyllä oikein kunnolla ole koskaan osannut olla pitkävihainen - mököttämistä olen saattanut harrastaa silloin, jos vastapuolikaan ei mitään sano. Tuolloinkin mököttäminen on pääasiassa johtunut siitä, että olen antanut toisen möksöttää loppuun asti ihan rauhassa.
Yleisesti voi sanoa, että olen onnellisempi kuin pari vuotta sitten. Tää nyt olikin aika helppo, kun se vuosi 2010 oli melkeinpä pahin mahdollinen vuosi kaikilta osin. Mutta voin kyllä sanoa olevani onnellisempi kuin esimerkiksi kertaakan aiemmassa elämässäni. Kuullostaako tämä jo pätevämmältä? Tämä pitää paikkansa kyllä helpostikin, koska hyvä fyysinen vointi, perhe-elämän tasoittuminen ja muukin toiminnan sujuminen aika putkeen on helpostikin kääntymässä onnellisuudeksi.
Mä oon onnellinen!!! Kestäkää se!
7.10.2012
Ja täähä juoxee!
Nimittäin!
On sitä juoksuakin jatkettu ihan kiitettävällä vauhdilla. Vähän alkoi tuossa mun juoksukoulussa tulla semmoista hidastumista, kun meinasi hieman pitkäksi treenien väli venähtää. Palasin siis 10. viikolta takaisin 9.viikon alkuun ja taas olen ruodussa.
Eilinen 5 kilometrin tempovaihtelu meinasi kyllä mennä rankemman puolelle, kun ei oikein millään meinannut sujua. Epäilen, että syynä oli liian pieni väli edelliseen ruokailuun (1,5 tuntia). Oli vain jotenkin niin kamalan raskasta. Tänään on vuorossa 30 minsaa rentoa juoksua, joten toiveissa on, ettei eilinen toistu. Juoksun päälle meinasin käväistä vetäisemässä vanhan kunnon vesifysiosarjan uimahallissa. Tekee niin hyvää nivelille :D
Uudet Vibramitkin ostin, mutta oon pitänyt niitä lähinnä kävelykenkinä ja säästellyt niitä hieman viileämpiä kelejä varten. Tämmöset zöpöläiset nää on:
Musta-valkoiset olisi ollet ne suosikit, mutta kun ei aina voi valita... Erityisesti pikkulasten päät kääntyy kaupungilla... Toi sää on muuten ollut mitä mainioin tämmöisen rapakuntoisen juoksenteluun. 8-15 astetta ja mukavaa syyskeliä - ei pääse liian kuuma tulemaan missään vaiheessa.
No ny tää taas pistää juoksuvermeet niskaan ja lähtee lenkille - nähdään taas!
Muox. Tää tuli just lenkiltä ja hyvin tää sujui tällä kertaa - rutiinia, rutiinia ;) (Sitä tässä kaivataanki)
Perään vetämäni 40 minuutin vesifysio oli oikein mainio palauttava reeni tuolle juoksulle. Mihinkään ei koske ja se kai on paras merkki liikunnan onnistumisesta, vai?
On sitä juoksuakin jatkettu ihan kiitettävällä vauhdilla. Vähän alkoi tuossa mun juoksukoulussa tulla semmoista hidastumista, kun meinasi hieman pitkäksi treenien väli venähtää. Palasin siis 10. viikolta takaisin 9.viikon alkuun ja taas olen ruodussa.
Eilinen 5 kilometrin tempovaihtelu meinasi kyllä mennä rankemman puolelle, kun ei oikein millään meinannut sujua. Epäilen, että syynä oli liian pieni väli edelliseen ruokailuun (1,5 tuntia). Oli vain jotenkin niin kamalan raskasta. Tänään on vuorossa 30 minsaa rentoa juoksua, joten toiveissa on, ettei eilinen toistu. Juoksun päälle meinasin käväistä vetäisemässä vanhan kunnon vesifysiosarjan uimahallissa. Tekee niin hyvää nivelille :D
Uudet Vibramitkin ostin, mutta oon pitänyt niitä lähinnä kävelykenkinä ja säästellyt niitä hieman viileämpiä kelejä varten. Tämmöset zöpöläiset nää on:
Tää kuva on ainaski kuukauden vanha
No ny tää taas pistää juoksuvermeet niskaan ja lähtee lenkille - nähdään taas!
Muox. Tää tuli just lenkiltä ja hyvin tää sujui tällä kertaa - rutiinia, rutiinia ;) (Sitä tässä kaivataanki)
Perään vetämäni 40 minuutin vesifysio oli oikein mainio palauttava reeni tuolle juoksulle. Mihinkään ei koske ja se kai on paras merkki liikunnan onnistumisesta, vai?
5.10.2012
Kaksi vuotta ja risat
Tuossa syyskuun loppupuolella tuli 2 vuotta täyteen tällä ruokavaliolla. Ja mikäs on ollessa, kun on niin hyvin toiminut tämä setti mulla. Katso ite, jos et usko!
Muutoksia kahden vuoden takaiseen:
Kesä 2010 Syksy 2012
Painoa 104 kg Paino 83 kg
Astmaoireet Ei astmaa, ei infektiotauteja
Vatsaoireet Ei vatsaoireita
Nälänhallinta huono Nälänhallinta hyvä
Ahmintaa, ruoka mielessä aina Rauhallista ruokailua, ruoka mielessä vain pari kertaa päivässä
Jalkakivut, ei liikuntaa Paljon liikuntaa, juoksulenkkejä, ei jalkakipuja juuri ollenkaan
Nukahtamisvaikeudet Ei nukahtamisvaikeuksia
Jatkuva väsymys Jatkuva pirteys (ärsyttää muita)
Unentarve 9-11h Unentarve 6-7h
Unen laatu huono, heräilyjä Unen laatu hyvä, Herra Hakkarainen käy silloin tällöin kylässä ;)
Ihon akneongelmat Iho hyvässä kunnossa
Yleinen jaksaminen huono Jaksaa vaikka mitä :D
Listaa voisi jatkaa vaikka kuinka pitkään, mutta kai tuosta nyt jotain selvää saa. Suunta on ollut siis oikein hyvä ja tätä linjaa aion jatkaa hamaan tulevaisuuteen asti. Tuntuu kuin ne 15 vuotta, jotka menetin polvi- yms. vaivoille, olisi pyyhitty pois elämästäni ja olisin saanut nuoruuteni takaisin. Aivan mahtavaa!
Mikäs se oli se lähtökondis silloin pari vuotta sitten - ainih tossa vieressähän se...
Menin myös syksyllä 2010 ostamaan yhden ( minulle) ihan liian suuren mekon (eli nk. tavoitemekon...) ja tämän vuoden keväästä olen sitä yrittänyt päälleni mahduttaa seuraavanlaisin tuloksin:
Ensimmäinen yritys keväällä 2012:
Vetoketju ei mene kiinni, ei sitten millään! No ehkä vähän myöhemmin sitten...
Tokakokeilu kesällä 2012..
Vetoketju meni kivasti kiinni aina vyötärölle asti, mutta turha toivo enää siitä ylöspäin
.
Ja sitten....syksyllä 2012!
Tattadaa! Niin se napsahti helposti kiinni!
Huomattavaa tässä on se, ettei paino ole pudonnut keväästä kuin muutaman kilon, mutta kroppa on ihan selvästi tiivistynyt. Suurin kiitos taitaa kuulua juoksukoulun ohjelmalle, joka on auttanut tiivistymisessä kiitettävästi. Juoksua menee parhaimmillaan 7 kilsaa kerrallaan ja hienosti sitäkin jaksaa. Nyt pitäisi salille raahautua ja aloittaa se vesijuoksu.
Nih!
31.7.2012
9.6.2012
No, metsään meni :(
Eli sitäpä tätä.
Suunnistusreenit sujuivat viime viikon maanataihin asti huimaavalla vauhdilla: Ekasta kolmen tunnin sähläilystä vauhti parani huimasti tuolla 5 km B-radalla seuraavasti:
- Eka kerta 3 h ja matkaa yht 8,5 km...
- Tokalla kerralla (viikkoa myöhemmin) Aikaa meni 40 minuuttia vähemmän ja matkaakin siunaantui vain 6,5 km
- Kolmas kerta viikkoa myöhemmin meni jo 1,5 tuntiin ja mutkia ei juuri tullut, mutta muuta kylläkin...
Kävi nimittäin niin, että kolmannella kerralla paukaisin kesken juoksun varpaani kiveen ja vaikka juokseminen onnistuikin loppuun asti ja kotimatkallakin pieniä juoksupyrähdyksiä otin, oli seuraavana aamuna karmea herätys. Pikkuvarvas oli murtunut ja nyt sitä sitten len kärsivällisesti parannellut viimeiset kaksi viikkoa.
Hyvin alkanut suunnistus ja juoksutreeni loppui siis kuin seinään ja suurin jännityksenaihe on tuo viikon kuluttua juostava Venlojen viesti ja tuon takajalan parantumisennusteet siihen...
Päivä kerrallaan ja hyvin varo-varovasti...
Tämä täältä - päivitän, jahka jotain uuttaa kuuluu
Suunnistusreenit sujuivat viime viikon maanataihin asti huimaavalla vauhdilla: Ekasta kolmen tunnin sähläilystä vauhti parani huimasti tuolla 5 km B-radalla seuraavasti:
- Eka kerta 3 h ja matkaa yht 8,5 km...
- Tokalla kerralla (viikkoa myöhemmin) Aikaa meni 40 minuuttia vähemmän ja matkaakin siunaantui vain 6,5 km
- Kolmas kerta viikkoa myöhemmin meni jo 1,5 tuntiin ja mutkia ei juuri tullut, mutta muuta kylläkin...
Kävi nimittäin niin, että kolmannella kerralla paukaisin kesken juoksun varpaani kiveen ja vaikka juokseminen onnistuikin loppuun asti ja kotimatkallakin pieniä juoksupyrähdyksiä otin, oli seuraavana aamuna karmea herätys. Pikkuvarvas oli murtunut ja nyt sitä sitten len kärsivällisesti parannellut viimeiset kaksi viikkoa.
Hyvin alkanut suunnistus ja juoksutreeni loppui siis kuin seinään ja suurin jännityksenaihe on tuo viikon kuluttua juostava Venlojen viesti ja tuon takajalan parantumisennusteet siihen...
Päivä kerrallaan ja hyvin varo-varovasti...
Tämä täältä - päivitän, jahka jotain uuttaa kuuluu
23.5.2012
Metsään, metsään!
Muimui, murut!
Niin se aika on humpsahtanut edellisen postauksen jälkeen ja tapahtunut on sitä sun tätä. Vatsa oikutteli etelänreissun jälkeen ihan tarpeeksi pitkään ja se imi viimeisetkin mehut tuossa välissä.Muuten aika menee töissä ja treenailussa: Zumbaa (uusi innostava ohjaaja, kun se eka hihkui ja kiljui liikaa), kahvakuulaa, tanssia, tanssijumppaa, salia, core-keskivartalojumppaa sekä vesijuoksua (harvemmin, mutta ehkä jatkossa useammin, kun tuo lähimmän uimahallin remppa vihdoin valmistui.) Bollywood-tanssiakin on tullut tässä välissä kokeiltua kerran - oli muuten aika hikistä hommaa - ei se mikään ihme ole, että ne intialaiset bollywoodstarat on nih hoikkia, ku hyppipomppivat silleen ;)
Viimeisimpinä liikuntamuotoina mukaan on tullut Porin kaupungin juoksukoulu ja suunnistus - lempilajini sieltä lähes esihistorialliselta ajalta, jota myös nuoruudeksi kutsutaan.Kuten olen aiemmin kirjoittanut, harrastin lapsena ja nuorena suunnistusta ihan kilpatasolla. Nyt on aikaa edellisestä suunistusretkestä kulunut 15 vuotta ja alle kuukauden kuluttua koittava Venlojen viesti on saanut minut taas tarttumaan karttaan ja kompassiin.
Ensimmäinen kokeilu oli viikko sitten torstaina iltarastit Nuuksion vieressä. Eräiden kavereiden yllyttämänä (yllytyshullu, minäkö??) valitsin kolmen ja viiden kilometrin ratojen väliltä sen pidemmän ja... No, tavoitteenanihan oli, että a) löydän kaikki rastit ja b) pääsen maaliin ennen sen sulkemista. Paria isompaa pummia lukkunottamatta reissu meni hyvin. Aikaa tuhraantui kyllä ihan kiitettävästi, mutta ei suunnistustaitoni ihan niin pahasti ruosteessa olleet kuin olisi voinut luulla ;)
Uudestaan piti päästä jo heti sunnuntaina ja seuraavan kerran eksymisharjoituksia olisi tarkoitus mennä kokeilemaan heti huomenna. Ehkä paras merkki siitä, että oikeaan suuntaan olen menossa on se, että joka ikinen kerta, kun rastilippu vilahti näkökentässä, pinkaisin juoksuun aivan samoin, kuin nuoruudessani. Voi sitä löytämisen riemua - se ei ole näköjään kadonnut yhtään minnekään :D
Ruokailupuolella ei ole suuria muutoksia tapahtunut. Keskimäärin kaksi ruokailua päivässä niin, että esimmäinen yleensä n. klo 13.00 jälkeen ja toinen jossain aikavälillä 17-21. Joskus treenipäivinä myöhempi ruokailu venyy lähemmäs kymmentä illalla, mikä ei ole välttämättä ihan niin hyvä asia.Ruoat menevät pääasiassa matalan LCHF-tyylin mukaisesti nykyään. Treenipäivinä olen joskus ottanut verigreipin, pähkinöitä, manteleita tai tummaa suklaata buusteriksi ennen reeniä (varsinkin silloin siitä on tuntunut olevan apua, kun olen reenannut useamman tunnin putkeen.)
Unenseurant on tuonut sen verran tuloksia, että ihan sellaisilla minimitunneilla ei enää kovin usein tule nukuttua. Unen laatu on hyvää ja siitä kertonee kai sekin, että olen taas alkanut unissakävelijäksi. Yksi taulu oli siirtynyt naapurihuoneeseen erään yön aikana...
Että tällaista täältä näin toukokuun loppupuoliskolla. Kesä tulee ja The Juoksukoulua, suunnistusta, avovesijuoksua ja ties mitä :D Kuntosalijäsenyyden laitoin kesän ajaksi tauolle ja ajattelin tehdä lähempää tuttavuutta tuon lähiuimahallin kuntosalin kanssa. Painonnostajakaverini on luvannut opastaa minut raudan maailmaan - eli sitä odotellessa muimui, muruset, jos tänne eksytte ;)
Niin se aika on humpsahtanut edellisen postauksen jälkeen ja tapahtunut on sitä sun tätä. Vatsa oikutteli etelänreissun jälkeen ihan tarpeeksi pitkään ja se imi viimeisetkin mehut tuossa välissä.Muuten aika menee töissä ja treenailussa: Zumbaa (uusi innostava ohjaaja, kun se eka hihkui ja kiljui liikaa), kahvakuulaa, tanssia, tanssijumppaa, salia, core-keskivartalojumppaa sekä vesijuoksua (harvemmin, mutta ehkä jatkossa useammin, kun tuo lähimmän uimahallin remppa vihdoin valmistui.) Bollywood-tanssiakin on tullut tässä välissä kokeiltua kerran - oli muuten aika hikistä hommaa - ei se mikään ihme ole, että ne intialaiset bollywoodstarat on nih hoikkia, ku hyppipomppivat silleen ;)
Viimeisimpinä liikuntamuotoina mukaan on tullut Porin kaupungin juoksukoulu ja suunnistus - lempilajini sieltä lähes esihistorialliselta ajalta, jota myös nuoruudeksi kutsutaan.Kuten olen aiemmin kirjoittanut, harrastin lapsena ja nuorena suunnistusta ihan kilpatasolla. Nyt on aikaa edellisestä suunistusretkestä kulunut 15 vuotta ja alle kuukauden kuluttua koittava Venlojen viesti on saanut minut taas tarttumaan karttaan ja kompassiin.
Ensimmäinen kokeilu oli viikko sitten torstaina iltarastit Nuuksion vieressä. Eräiden kavereiden yllyttämänä (yllytyshullu, minäkö??) valitsin kolmen ja viiden kilometrin ratojen väliltä sen pidemmän ja... No, tavoitteenanihan oli, että a) löydän kaikki rastit ja b) pääsen maaliin ennen sen sulkemista. Paria isompaa pummia lukkunottamatta reissu meni hyvin. Aikaa tuhraantui kyllä ihan kiitettävästi, mutta ei suunnistustaitoni ihan niin pahasti ruosteessa olleet kuin olisi voinut luulla ;)
Uudestaan piti päästä jo heti sunnuntaina ja seuraavan kerran eksymisharjoituksia olisi tarkoitus mennä kokeilemaan heti huomenna. Ehkä paras merkki siitä, että oikeaan suuntaan olen menossa on se, että joka ikinen kerta, kun rastilippu vilahti näkökentässä, pinkaisin juoksuun aivan samoin, kuin nuoruudessani. Voi sitä löytämisen riemua - se ei ole näköjään kadonnut yhtään minnekään :D
Ruokailupuolella ei ole suuria muutoksia tapahtunut. Keskimäärin kaksi ruokailua päivässä niin, että esimmäinen yleensä n. klo 13.00 jälkeen ja toinen jossain aikavälillä 17-21. Joskus treenipäivinä myöhempi ruokailu venyy lähemmäs kymmentä illalla, mikä ei ole välttämättä ihan niin hyvä asia.Ruoat menevät pääasiassa matalan LCHF-tyylin mukaisesti nykyään. Treenipäivinä olen joskus ottanut verigreipin, pähkinöitä, manteleita tai tummaa suklaata buusteriksi ennen reeniä (varsinkin silloin siitä on tuntunut olevan apua, kun olen reenannut useamman tunnin putkeen.)
Unenseurant on tuonut sen verran tuloksia, että ihan sellaisilla minimitunneilla ei enää kovin usein tule nukuttua. Unen laatu on hyvää ja siitä kertonee kai sekin, että olen taas alkanut unissakävelijäksi. Yksi taulu oli siirtynyt naapurihuoneeseen erään yön aikana...
Että tällaista täältä näin toukokuun loppupuoliskolla. Kesä tulee ja The Juoksukoulua, suunnistusta, avovesijuoksua ja ties mitä :D Kuntosalijäsenyyden laitoin kesän ajaksi tauolle ja ajattelin tehdä lähempää tuttavuutta tuon lähiuimahallin kuntosalin kanssa. Painonnostajakaverini on luvannut opastaa minut raudan maailmaan - eli sitä odotellessa muimui, muruset, jos tänne eksytte ;)
6.3.2012
Pitkästä aikaa...
Oho!
Aika reippaasti on aika päässyt humpsahtamaan tässä välissä. Anteeksi päivittämättömyyteni. Katumukseni määrää ei voi sanoin kuvailla. Otetaan siis alkuun pieni kertaus:
Unenseurantaa olen jatkanut aktiivisesti viikottain - toisina viikkoina tavoitet täyttyy ja toisinaan ei. Niitä vajaita viikkoja on onneksi aina vaan vähemmän ja vireystaso on pysynyt aika hyvänä. Keskimääräinen viikkotavoitteeni on 50 h (no 7 x 7h=49h, jos ihan tarkkoja ollaan)
Joulu meni herkutellen ja hieman turvotellen, mutta Tammikuun alussa iskenyt viikon lievähkö vatsatauti hävitti tehokkaasti joulukilot. Omaa hölmöytäni se viikoksi venähti.. No, ensi kerralla otan opiksi ja sairastan reilusti, enkä yritäkään esim. tehdä töitä samalla.
Liikunta on ollutkin sitten normaalia aktiivisempaa nyt alkuvuonna. Menin hankkimaan Tammikuun alussa kuntosalijäsenyyden ja se on ollut kyllä hyvin addiktoivaa. Tähän mennessä (2 kk aikana) Olen käynyt 35 tunnilla, joko ohjattua ryhmäliikuntaa tai sitten salisarjani vetämistä. Yleensä olen käynyt salills 2-3 kertaa vikkossa ja vetänyt kerralla 2-3 tuntia putkeen esimerkiksi: sali-tanssi-kahvakuulailu -rytmillä. Hienoinen hiilaritankkaus esimerkiksi hedelmällä / tummalla suklaalla / pähkinällä 1,5 h ennen treeniä on ollut hyvä jaksamisen kannalta, muuten ruokailuni ovat olleet ketopätkis-linjalla.
Salisarjani oli aluksi tällainen hiukan aneeminen aloittelijan sarja:
1. 10 min lämmittely crosstrainerilla tai ryhmäliikuntatunti
2. Sumokyykky 12 kg kahvakuulalla 3 sarjaa x 20 toistoa
3. Splitkyykky 4 kg käsipainoilla (3v+2o) x 12
4. Penkkipunnerrus 4 kg käsipainoilla 3 x 20
5. Hauiskääntö+pystypunnerrus
6. Pakaraprässi 20kg (3v+2o) x 17
7. Ylätalja 45 kg 3x20
8. Vaakasoutu 20 kg 3 x 20;
9. 10 min loppulämmittely crosstrainerilla tai ryhmäliikuntatunti
Parhaillaan olen aloittanut kilojen lisäämisen ja toistojen maltillistamisen. palaan salisarjaan myöhemmin, jahka se on hieman uudelleenmuotoutunut.
Ryhmäliikunnan osalta olen toistaiseksi kokeillut seuraavia:
Kahvakuulailu - intohimoinen kuulailija minusta tuli heti ensimmäisen kerran jälkeen :)
Spinning - kerran kokeilin ja totesin, ettei laji ole minun juttuni (ainakaan vielä)
Les Mills Body Jam - Jammailutanssijumppa - kivaa :) Lyhyitä koreografioita
Dance - Show-/ HipHoptanssitunti, jossa pitkä koreografia - tykkään
Les Mills Body Balance - tasapaino hukassa olevalle henkilölle hieman hankalaa... yritän
myöhemmin uudelleen
Les Mills CX Works - Kuminauhan kanssa todella tehoksta keskivartalojumppaa
Repertuaarini liikunnan eri osa-alueilla tulee laajenemaan, jahka pääsen vauhtiin. Vesifysio on vähentynyt, koska kivut ovat vähentyneet, mutta myös siksi, että tuo salikortti hieman velvoittaa...
Jahka lumet ja jäät sulavat pitää aloittaa harjoittelu tulevan kesän Venlojen viestiä varten ;)
Tämä tästä - palaan ruokapuolelle hieman myöhemmin - muimui, murut :-*
Aika reippaasti on aika päässyt humpsahtamaan tässä välissä. Anteeksi päivittämättömyyteni. Katumukseni määrää ei voi sanoin kuvailla. Otetaan siis alkuun pieni kertaus:
Unenseurantaa olen jatkanut aktiivisesti viikottain - toisina viikkoina tavoitet täyttyy ja toisinaan ei. Niitä vajaita viikkoja on onneksi aina vaan vähemmän ja vireystaso on pysynyt aika hyvänä. Keskimääräinen viikkotavoitteeni on 50 h (no 7 x 7h=49h, jos ihan tarkkoja ollaan)
Joulu meni herkutellen ja hieman turvotellen, mutta Tammikuun alussa iskenyt viikon lievähkö vatsatauti hävitti tehokkaasti joulukilot. Omaa hölmöytäni se viikoksi venähti.. No, ensi kerralla otan opiksi ja sairastan reilusti, enkä yritäkään esim. tehdä töitä samalla.
Liikunta on ollutkin sitten normaalia aktiivisempaa nyt alkuvuonna. Menin hankkimaan Tammikuun alussa kuntosalijäsenyyden ja se on ollut kyllä hyvin addiktoivaa. Tähän mennessä (2 kk aikana) Olen käynyt 35 tunnilla, joko ohjattua ryhmäliikuntaa tai sitten salisarjani vetämistä. Yleensä olen käynyt salills 2-3 kertaa vikkossa ja vetänyt kerralla 2-3 tuntia putkeen esimerkiksi: sali-tanssi-kahvakuulailu -rytmillä. Hienoinen hiilaritankkaus esimerkiksi hedelmällä / tummalla suklaalla / pähkinällä 1,5 h ennen treeniä on ollut hyvä jaksamisen kannalta, muuten ruokailuni ovat olleet ketopätkis-linjalla.
Salisarjani oli aluksi tällainen hiukan aneeminen aloittelijan sarja:
1. 10 min lämmittely crosstrainerilla tai ryhmäliikuntatunti
2. Sumokyykky 12 kg kahvakuulalla 3 sarjaa x 20 toistoa
3. Splitkyykky 4 kg käsipainoilla (3v+2o) x 12
4. Penkkipunnerrus 4 kg käsipainoilla 3 x 20
5. Hauiskääntö+pystypunnerrus
6. Pakaraprässi 20kg (3v+2o) x 17
7. Ylätalja 45 kg 3x20
8. Vaakasoutu 20 kg 3 x 20;
9. 10 min loppulämmittely crosstrainerilla tai ryhmäliikuntatunti
Parhaillaan olen aloittanut kilojen lisäämisen ja toistojen maltillistamisen. palaan salisarjaan myöhemmin, jahka se on hieman uudelleenmuotoutunut.
Ryhmäliikunnan osalta olen toistaiseksi kokeillut seuraavia:
Kahvakuulailu - intohimoinen kuulailija minusta tuli heti ensimmäisen kerran jälkeen :)
Spinning - kerran kokeilin ja totesin, ettei laji ole minun juttuni (ainakaan vielä)
Les Mills Body Jam - Jammailutanssijumppa - kivaa :) Lyhyitä koreografioita
Dance - Show-/ HipHoptanssitunti, jossa pitkä koreografia - tykkään
Les Mills Body Balance - tasapaino hukassa olevalle henkilölle hieman hankalaa... yritän
myöhemmin uudelleen
Les Mills CX Works - Kuminauhan kanssa todella tehoksta keskivartalojumppaa
Repertuaarini liikunnan eri osa-alueilla tulee laajenemaan, jahka pääsen vauhtiin. Vesifysio on vähentynyt, koska kivut ovat vähentyneet, mutta myös siksi, että tuo salikortti hieman velvoittaa...
Jahka lumet ja jäät sulavat pitää aloittaa harjoittelu tulevan kesän Venlojen viestiä varten ;)
Tämä tästä - palaan ruokapuolelle hieman myöhemmin - muimui, murut :-*
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)