Viimeisen parin viikon ajan olen pitänyt uniseurantaa - lähinnä sen määrän seurantaa, mutta tässä lähes toivottomassa univelkasysteemissä mikä tahansa seuranta on hyväksi. Olen asettanut tavoitteeksi nukkua sellaiset 7,5 tuntia yössä - tämä siksi, että olen huomannut kestäväni hyvin töissä ja kotona koko päivän simahtelematta välillä. Miinukset unisaldooni (ja plussat) tulevat siis tästä määrästä laskettuna.
Viikko 1. Pe 18.11- Pe 25.11
pe-la 10h
la-su 4h (Juhlat)
su-ma 6h
ma-ti 4h (Myöhään oopperassa)
ti-ke 5,5h
ke-to 5,5h
to-pe 6,5h
Tuosta jos vaihtaisi noi neloset kasiksi ja kutoseksi, sais aika normaalin viikkounirytmin mulle. Ekalla viikolla unta tuli siis 41,5h ja univelkaa -11h yhteensä, ja jos ottais noi nelosmuutokset, olisi ns.perusunivelka -5h. Käytännössä toi menis arkipäiville, sillä normaaliviikonloppuina nukun hyvin ja sikeästi ( Ja yritän vähentää univelkojani)
Viikko 2. Pe 25.11 - Pe 02.12
pe-la 9h
la-su 7,5h
su-ma 6,5h
ma-ti 3h
ti-ke7,5 h
ke-to 6,5 h
to-pe 5,5h
Toinen seurantaviikko menikin sitten aavistuksen paremmin, kuin aiemmin - lukuunottamatta tuota ma-ti yötä, joka meni sitten häröilyksi. Kokonaissaldo oli 45,5h eli miinusta tuli -7h. Jos ton kurjan kolmosen voisi vaihtaa vaikka kutoseksi, tarkoittaisi se normiviikkona -4h vajausta.
Tämä "normiviikko" on aika huolestuttava juttu. Jos ajatellaan, että nämä pari esimerkkiviikkoa ovat poikkeuksia vuoden aikana, ehkä hyvinkin satunnaisia, on vuoden aikana kertyvä univaje tosi, tosi paha juttu. Ajatellaanpa, että keskimäärin viikossa tulee tuollaiset 4-5 tuntia univelkaa nyt jo kymmenettä vuotta kasvavaan univelkakuormaani. Kun vuodessa on 52 viikkoa ja mukana on myös näitä yllä olevien esimerkkien kaltaisia todella huonosti nukuttuja viikkoja, niin voidaan laskea, että -5 tunnin vajeella vuodessa tulee vajetta -260 tuntia.
Otetaan tässä vielä huomioon se, että mennyt karppiausvuosi on parantanut nukkumistani sekä määrällisesti että laadullisesti. Ja että tämä on viimeisen kymmenen vuoden kroonisen univajeen vuosista ollut se paras unien määrälläkin mitattuna. Niin on kai sanomattakin selvää, että kohdallani puhutaan jo tuhansista univelkatunneista. Näitä siis yksi kerrallaan vähentämään tästä hetkestä alkaen.
Hyvää yötä ja täältä tähän.
5.12.2011
27.11.2011
Taas pitkästä aikaa...
No niin - ei ole sitten aikaa ja tarmoa tämän päivittämiseen riittänyt. Kokeillaan nyt sitten kuitenkin ;)
Alkoholilakko oli ja meni - aika hienosti osasin sinnitellä, mutta mieheni tarjoama kuohujuoma vei sitten voiton eräässäs spessukonserttijutussa tuossa marraskuun alussa. Kaiken kaikkiaan lakkoon humahti (helposti) sellaiset 6+ viikkoa ja olo oli kyllä kieltämättä aika jees. Suoittelen vilpittömästi ja aion kyllä kokeilla uudestaan - ties vaikka tuo jatkuisi seuraavalla kerralla pidempäänkin ;)
Nukkumista olen yrittänyt myös opiskella... Huom! Paino on sanalla yrittänyt. No, viikonloppuisin tulee kyllä pääsääntöisesti nukuttua ihan normaalia enemmän, mutta viikot meinaa lipsahtaa kokonaan tärviölle. Kyllähän minä sen tajuan, että jos vähän nukkuu, ei sitä ihminen jaksa silloin a) laihtua ja b) touhuta normaaliin malliin esimerkiksi duunissa. Mutta minkäs teet, kun hommaa riittää, niin kiltti tyttö silloin tekee - eikö?
Stressinhallinta on toinen, joka on tässäs ollut opettelussa. Siinä olenkin hieman edistynyt ja se on kyllä näkynyt sitten tulla mielentilan puolella ihan selvästikin - olen lähipiirin mielestä ollut normaalia iloisempi. Jatkan harjoitteluja...
Yhteenvetona tästä treenauksesta o se, että väsynyttä naurunräkätystä on kuuluut viime aikoina ihan kunnolla täältä suunnalta ;)
Kaisa Jaakkolan hormoonikirja on menossa nyt ns. sisälukuvaiheessa toista kertaa läpi ( tämä siksi, että ensimmäinen lukukerta ei antanut juuri syventymismahdollisuuksia). Kirjassa on palon mielenkiintoisia näkökulmia hormoonien vaikuttamiseen kropassa, mutta ainakin minua siinä ärsyttää tuo lisäravinteiden tunkeminen joka välissä. En ole ihan niin vannoutunut lisäainefriikki, että nuo opit menisivät ihan pureskelematta läpi. Vatsan happotasapaino ja suoliston bakteeritasapaino olivat ehkä kaikkein mielenkiintoisinta luettavaa - ja jonkin verran olen oppeja ottanut käyttöönkin. Esimerkiksi vissyä menee nykyään paljon vähemmän, kuin aiemmin.
Mitäs muuta? No, aika monesti tuo karppausuutisointi on noussut ärsytyskynnykseni yli, mutta koska en osaa ärsytykseltäni niin hyvin kirjoittaa, olen päättänyt jättää ärhäkän kommentoinnin esimerkiksi Jussin ja Koltan ruodittavaksi. Heiltä homma sujuu huomattavasti paremmin kuin minulta ;)
Kroppa pienenee pieniä tasannekausia lukuunottamatta kivaa vauhtia ja olen taas opetellut esimerkiksi juoksemista (Minulle erittäin haasteellista...). Vesijuoksu on ilmeisesti aika hyvä laji, sillä vuoden vesitahkoamisen jälkeen lähes kylmiltään vedetty tunnin juoksu-kävelylenkki ei tuottanut juurikaan tuskaa ja meni helposti. Lisää liikunta-asiaa tulee jatkossa lisää tässä blogissa.
Täältä tähän!
Nih!
Alkoholilakko oli ja meni - aika hienosti osasin sinnitellä, mutta mieheni tarjoama kuohujuoma vei sitten voiton eräässäs spessukonserttijutussa tuossa marraskuun alussa. Kaiken kaikkiaan lakkoon humahti (helposti) sellaiset 6+ viikkoa ja olo oli kyllä kieltämättä aika jees. Suoittelen vilpittömästi ja aion kyllä kokeilla uudestaan - ties vaikka tuo jatkuisi seuraavalla kerralla pidempäänkin ;)
Nukkumista olen yrittänyt myös opiskella... Huom! Paino on sanalla yrittänyt. No, viikonloppuisin tulee kyllä pääsääntöisesti nukuttua ihan normaalia enemmän, mutta viikot meinaa lipsahtaa kokonaan tärviölle. Kyllähän minä sen tajuan, että jos vähän nukkuu, ei sitä ihminen jaksa silloin a) laihtua ja b) touhuta normaaliin malliin esimerkiksi duunissa. Mutta minkäs teet, kun hommaa riittää, niin kiltti tyttö silloin tekee - eikö?
Stressinhallinta on toinen, joka on tässäs ollut opettelussa. Siinä olenkin hieman edistynyt ja se on kyllä näkynyt sitten tulla mielentilan puolella ihan selvästikin - olen lähipiirin mielestä ollut normaalia iloisempi. Jatkan harjoitteluja...
Yhteenvetona tästä treenauksesta o se, että väsynyttä naurunräkätystä on kuuluut viime aikoina ihan kunnolla täältä suunnalta ;)
Kaisa Jaakkolan hormoonikirja on menossa nyt ns. sisälukuvaiheessa toista kertaa läpi ( tämä siksi, että ensimmäinen lukukerta ei antanut juuri syventymismahdollisuuksia). Kirjassa on palon mielenkiintoisia näkökulmia hormoonien vaikuttamiseen kropassa, mutta ainakin minua siinä ärsyttää tuo lisäravinteiden tunkeminen joka välissä. En ole ihan niin vannoutunut lisäainefriikki, että nuo opit menisivät ihan pureskelematta läpi. Vatsan happotasapaino ja suoliston bakteeritasapaino olivat ehkä kaikkein mielenkiintoisinta luettavaa - ja jonkin verran olen oppeja ottanut käyttöönkin. Esimerkiksi vissyä menee nykyään paljon vähemmän, kuin aiemmin.
Mitäs muuta? No, aika monesti tuo karppausuutisointi on noussut ärsytyskynnykseni yli, mutta koska en osaa ärsytykseltäni niin hyvin kirjoittaa, olen päättänyt jättää ärhäkän kommentoinnin esimerkiksi Jussin ja Koltan ruodittavaksi. Heiltä homma sujuu huomattavasti paremmin kuin minulta ;)
Kroppa pienenee pieniä tasannekausia lukuunottamatta kivaa vauhtia ja olen taas opetellut esimerkiksi juoksemista (Minulle erittäin haasteellista...). Vesijuoksu on ilmeisesti aika hyvä laji, sillä vuoden vesitahkoamisen jälkeen lähes kylmiltään vedetty tunnin juoksu-kävelylenkki ei tuottanut juurikaan tuskaa ja meni helposti. Lisää liikunta-asiaa tulee jatkossa lisää tässä blogissa.
Täältä tähän!
Nih!
3.11.2011
Tattadaa - täällä taas
Oii zorizorizori, rakkaat lukijani, kun olen ollut niin kovin poissaoleva viime aikoina. On nimittäin pitänyt kiirettä ja kiirettä... Nukkumista olen yrittänyt opetella - aina välillä onnistuenkin ja stressiäkin olen saanut pikkuhiljaa hallintaan ja sen huomaa kyllä monellakin tavalla.
Unen määrä nyt on ollut viime aikoina enemmälti keskittymiseni kohteena ja olenkin laatinut tällaisen Zeen oman unikategorisoinnin:
- Normiöinä (lue:arkipäivinä) unien määrä on jossain siellä 4-6 tunnin väleillä + lisäksi bustorkut päivisin 15-35 min...
** jatkuva väsymys
** keskittymiskyvyn puute
** "puhti poissa"
** stressin määrä tuplaantuu
- Viikonloppuisin tulee nukuttua sitten huomattavasti enemmän 9-11 h + päiväunet automatkoilla 1-2,5 h
** virkeyttä on
** voimia on
** ehtii ja jaksaa tehdä kaikkea mahdollista
** stressin määrä pienenee
- Bileviikonloppuina myös yöunet kärsivät... ja määrä on tuolloin 6-8 h
** seuraukset kuten normiöinä
Einormiyönä unien määrä on 7-8 h välissä
** seuraukset kuten hyvin nukuttuina viikonloppuina
Viime yö kuului tähän viimeiseen kategoriaan ja sen kyllä huomaa. Myös unia muistan nähneeni (yksityiskohtia en taida kertoa, sillä tämä on myös alaikäisille avoin blogi...) Heti yhdenkin hyvin nukutun yön jälkeen on mieliala hyvä, rauhallinen ja pääkin toimii. Suosittelen nukkumista ja sitä muuten suosittelee Kaisa Jaakkola Hormonidieettikirjassaan, josta lisää, jahka olen sen kahlannut toistamiseen loppuun.
Ja vuoden karppauksen tuloksia oli sitten lääkärin määrämissä labrakokeissa (vertailutulokset keväältä 2009 suluissa):
Hemppa 126 (115 vuonna 2009) *
Kok. kole 4,4 (Jes, noussut 4,0 vuonna 2009)
LDL 2,8 (2,47 / 2009)
HDL 1,47 (1,39 / 2009)
Triglyt 0,26 (0,36 / 2009)
Paastosokrut 3,0 (5,7 / 2009)
Kilppariarvot todella normaalit
Sydänfilmissä ei mitään poikkeavaa
* Labrat otettiin 1,5 kk verenluovutuksesta... Ja jos joku väittää, ettei hemppa pysty nousemaan, niin nostan kyllä metelin, sillä aiemman elämäni tasot on aina olleet alle 120 - ennen verenluovutusta oli peräti 138!!!
Heikkilän Antilla oli blogissaan lisäjuttua noista kolesterolien partikkelisuuksista. Hän kirjoitti siitä, että triglyjen lähetessä nollaa, on myös pienipartikkelisen LDL B:n määrä käytännössä nolla, eli hyvähyvä, Zee :D
Mitäs tässä muuta kuuluukaan - mummolat tuli kierrettyä viime viikonloppuna (anoppilassa sain taas aika vähärasvaista ruokaa ja meinasi heikkous ja huono olo iskeä) ja töissä on ollut kiirettä. Alkoholilakko on kestänyt jo kuusi viikkoa ja siitä ehken sitten laajemmin seuraavassa kirjoituksessani. Sättielämää olen yrittänyt vähentää - se kun nakertaa aikaa - tuota kallista ja arvokasta. No ehkä vähän kuitenkin.
Seuraavana Zeebran koitoksena on lauantain tuparit viininhifistelijöiden luona (oioioi...) ja seuraavan viikonlopun bileputki ja sitä seuraavan viikon bileputki... ja sitten pikkujouluja aina jouluun asti. Mahtavaa :D
Täältä tähän tällä erää
Unen määrä nyt on ollut viime aikoina enemmälti keskittymiseni kohteena ja olenkin laatinut tällaisen Zeen oman unikategorisoinnin:
- Normiöinä (lue:arkipäivinä) unien määrä on jossain siellä 4-6 tunnin väleillä + lisäksi bustorkut päivisin 15-35 min...
** jatkuva väsymys
** keskittymiskyvyn puute
** "puhti poissa"
** stressin määrä tuplaantuu
- Viikonloppuisin tulee nukuttua sitten huomattavasti enemmän 9-11 h + päiväunet automatkoilla 1-2,5 h
** virkeyttä on
** voimia on
** ehtii ja jaksaa tehdä kaikkea mahdollista
** stressin määrä pienenee
- Bileviikonloppuina myös yöunet kärsivät... ja määrä on tuolloin 6-8 h
** seuraukset kuten normiöinä
Einormiyönä unien määrä on 7-8 h välissä
** seuraukset kuten hyvin nukuttuina viikonloppuina
Viime yö kuului tähän viimeiseen kategoriaan ja sen kyllä huomaa. Myös unia muistan nähneeni (yksityiskohtia en taida kertoa, sillä tämä on myös alaikäisille avoin blogi...) Heti yhdenkin hyvin nukutun yön jälkeen on mieliala hyvä, rauhallinen ja pääkin toimii. Suosittelen nukkumista ja sitä muuten suosittelee Kaisa Jaakkola Hormonidieettikirjassaan, josta lisää, jahka olen sen kahlannut toistamiseen loppuun.
Ja vuoden karppauksen tuloksia oli sitten lääkärin määrämissä labrakokeissa (vertailutulokset keväältä 2009 suluissa):
Hemppa 126 (115 vuonna 2009) *
Kok. kole 4,4 (Jes, noussut 4,0 vuonna 2009)
LDL 2,8 (2,47 / 2009)
HDL 1,47 (1,39 / 2009)
Triglyt 0,26 (0,36 / 2009)
Paastosokrut 3,0 (5,7 / 2009)
Kilppariarvot todella normaalit
Sydänfilmissä ei mitään poikkeavaa
* Labrat otettiin 1,5 kk verenluovutuksesta... Ja jos joku väittää, ettei hemppa pysty nousemaan, niin nostan kyllä metelin, sillä aiemman elämäni tasot on aina olleet alle 120 - ennen verenluovutusta oli peräti 138!!!
Heikkilän Antilla oli blogissaan lisäjuttua noista kolesterolien partikkelisuuksista. Hän kirjoitti siitä, että triglyjen lähetessä nollaa, on myös pienipartikkelisen LDL B:n määrä käytännössä nolla, eli hyvähyvä, Zee :D
Mitäs tässä muuta kuuluukaan - mummolat tuli kierrettyä viime viikonloppuna (anoppilassa sain taas aika vähärasvaista ruokaa ja meinasi heikkous ja huono olo iskeä) ja töissä on ollut kiirettä. Alkoholilakko on kestänyt jo kuusi viikkoa ja siitä ehken sitten laajemmin seuraavassa kirjoituksessani. Sättielämää olen yrittänyt vähentää - se kun nakertaa aikaa - tuota kallista ja arvokasta. No ehkä vähän kuitenkin.
Seuraavana Zeebran koitoksena on lauantain tuparit viininhifistelijöiden luona (oioioi...) ja seuraavan viikonlopun bileputki ja sitä seuraavan viikon bileputki... ja sitten pikkujouluja aina jouluun asti. Mahtavaa :D
Täältä tähän tällä erää
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)