Eli perinteinen Muna-Kana -probleema kyseessä. No, onhan tämä elämä nyt viimeisen parin viikon aikana hieman heitellytkin - ihan tuli sellaisia outoja deja vu-fiilareita, kun esimerkiksi lääkärin luona olen viimeksi tasan vuosi sitten käynyt - tuolloin borrelioosin merkeissä.
Tällä kertaa ongelmat alkoivat, kun vetäisin tuon 5xfiksatun vasurikoiven piriformis-lihaksen juntturaan - ihan vaan peruskävelyn aikana ja niin ykskaks yllättäen ja pyytämättä meinas mennä jalka alta. (Siinäkin meinas Deja-vuta ihan kerrakseen tulla!) Iskiashermohan se siellä juntturassa ahdinkoon meni. Vakkarihierojani sai jumin pikaisesti poistettua heti seuraavana päivänä - onnekseni. En ole muuten koskaan huutanut niin kovaa hieronnan aikana, vaikkei ennestäänkään ollut kovin hellävaraista - siis se hieronta.
No, seuraavaksi viikoksi varattiin sitten uusi hieronta-aika, kun hierojani huomasi, että alaselän lihakset ovat kans aika juntturassa. (no, onhan ne istumatyöläisellä - tiedetään, tiedetään) Ennen hieronta-aikaa tuli kokeiltua esimerkiksi kahden tunnin tiiviskurssisessio reggaetonia. Ihan oli hyvät vatkaukset :D
No kaksi päivää reggaetonvatkulin jälkeen alkoi alaselkä-alavatsa-pääkipu ja lämpö nousi kuumeen puolelle. Sitten pääkaupunkiseutulaisen HUS-tyyliin kierrätystä parin sairaalaan kautta Naistenklinikalle ja syyliseksi löydettiin irronnut kysta. Pakkolepoa.
Viikonloppu vierähti sitten Viron maaseudulla mukavassa seurassa ja paluu töihin seuraavana maanantaina innosti kovin niukasti. Maanantainvastainen yö meni stressin merkeissä sängyssä pyöriessä. Ja eihän siinä tarvittu kuin yksi hieman liian nopea kumartuminen duunipaikan jääkaapille (joka sijaitsee kätevästi työtason alla) ja pam - alaselkä juntturassa!
Sissihenkisenä en tietenkään aluksi myöntänyt itselleni, että selässä olisi mitään vikaa. Päivän kuluessa jännitin revähdyskohdan ympäristöä sen verran tehokkaasti, että työpäivän loppupuolella jumissa oli melkein koko vasen puoleni. Iskiashermo lauloi koko matkaltaan. Taas lääkäriin ja relaksantit ja tulehduskipulääkkeet kehiin. Tiistaina pääsin vielä hierojallekin, mutta hän sai vain kaikki maanantaina lisukkeeksi jumiin menneet lihakset auki - ei itse kipukohtaa (olin joutunut edellisen ajan perumaan sen kystaincidentin takia).
Toipuminen kestää kai viikkokausia, koska nyt viiden päivän päästä ei sanottavammin muutoksia. Lisäksi sain työpaikalla kiertäneen sitkeän räkätaudin - eikä yskiminen yhdistettynä selkäkipuun ole kovinkaan nautinnollista. Korsetista on hieman apua - onneksi olen joskus sellaisiakin jaksanut väkertää. Tilanteeni tulevaisuus ei hyvältä näytä, kun pomoni ilmoitti juuri eilen, että koko syksy tulee olemaan ihan todella runsaasti työllistetty... Näin sitä stressin määrää kiltillä ihmisellä vähennetään...
Otan vastaan hyvin avoimena erilaisia vinkkejä selkäjumin avaamiseen, kiitos!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentteja???